maalauksen kustannusten laskenta

Juu eli maalattiin junanosia ja piti laskea kustannukset maalauksesta.

Maalin hinta 90,30e / 10 litraa
Ohenteen hinta 53,25e / 10 litraa

käytimme maalia n.1,7-2dl
ja ohennetta n.0,2-0,4dl

joten tämä tuli maksamaan n. 1,85-1,95e
ohenne tuli siis maksamaan 18-20snt

pintakäsittelyn merkit

A: aineen poistoa ei sallita
B: pinta valmistettava lastuamalla
A 35myy: keskipoikeama Ra ei saa ylittää 35 myy ja Se saavuttaa ainetta poistamatta
B 4,4 myy : pinta on lastuttava, Ra ei saa ylittää 4,4 myy

korkkari

päivittäinen huolto

-tarkista korkkarin suodattimet
-pese ruisku huolellisesti
-heitä ylimääräiset maalit pois pumpusta, lisää suppiloon liuotinta
-pese suppilo
-pese pistooli
-irroita laite paineilmasta, laita venttiilit kiinni

viikottainen huolto
-tarkista aineletkun kunto
-tarkista maalipumpun sylinterivarren kunto ja öljyn kunto
-siivoo kammio

märkäkalvon mittaus (ryhmätyö)

Kun kampa painetaan märkään maalikalvoon, kastuvat ne piikit maalista, joihin maali yltää. Märkäkalvon paksuus voidaan arvioida sen mukaan, mitkä piikit ovat maalista kastuneet. 

Märkäkalvon mittaukset on tehtävä heti maalauksen jälkeen, ennen kuin liuottimia haihtuu pois tarkemman tuloksen saamiseksi.

Käyttöohje: 

1. Aseta kampa maalipintaan nähden 90° kulmaan 
2. Paina kampa maalikerroksen läpi 
3. Nosta kampa ylös ja katso mikä on korkein hammas johon maali on osunut ja seuraavaksi korkein joka on puhdas. 
4. Kalvon paksuus on näiden kahden lukeman välissä. 
5. Puhdista kampa heti käytön jälkeen.

ryhmän jäsenet; Aronen, Jonathan, Hanna, Milla, Elina

Kittauksen perusteet

Ajoneuvojen kittaustyössä käytetään usein kolmea erilaista kittilastaa:

- Varsilasta (n.5cm)

- Kumilasta (n.10cm)

- Joustava teräslasta (n.20cm)

Varsilastalla otetaan kittiä, sekoitetaan kovettajan kanssa teräslastalla.

Kumilastaa käytetään pääasiassa kaarevien muotojen tekemiseen. (Riippuu myös tekijän tottumuksista)

Teräslastaa taas käytetään pääasiassa sekoitusalustana ja suurempien pintojen vaurioiden korjaamiseen.

Polyesterikitti

Eli autokitti, on yleisin käytetty tasoiteaine automaalauksessa. 

Sen seossuhde on 2-5 osaa kovettajaa sataan osaa kittiä. (2-5%)

Ohenne tinneri.

Lasikuitukitti

Sisältää nimensä mukaisesti kuitumaisen rakenteen lisäksi polyesteriä. Kuivuu yleensä hieman hitaammin kuin "autokitit" ja on normaalisti hieman kovempaa hiottavaa. Käytetään suuremmissa kittauskokonaisuuksissa pohjakittinä, sekä usein korikorjausten saumojen kittaamiseen. Seossuhde yleensä sama kuin polyesterikiteillä.

Sininen teippi kilpailu (maalauksen historia)

Roy Kienle

 

Roy H. Kienle (1896–1957) oli yhdysvaltalainen polymeerikemisti ja tuotekehittäjä. Yhdessä Wallace Carothersin kanssa häntä pidetään polymeerikemian isänä.

Kienle oli American Cyanamid Corporationin tutkimuspäällikkö. Hän tutki mahdollisuutta korvata öljypohjaiset maalien sideaineet niiden hitaan kuivumisajan, heikon säänkestävyyden ja itsesyttymisvaaran vuoksi synteettisillä hartseilla. Hänen tutkimuksensa johtivat alkydipohjaisten hartsien keksimiseen.

Alkydihartsit koostuvat moniarvoisesta alkoholista, kuten glyserolista tai pentaerytritolista, rasvahaposta ja kaksoissidoksen sisältävästä verkkoutumisagentista, kuten styreenistä. Kovettuessaan rasvahappoihin sitoutuneet verkkoutumisagentit ja niiden kaksoissiddokset aukeavat ilman hapen, ja molekyylit verkkoutuvat keskenään, muodostaen makromolekyylin (kertamuovin), johon pigmenttiaineet ja täyteaineet jäävät kiinni.

Alkydipohjaiset maalit merkitsivät maaliteollisuudessa vallankumousta: ensimmäistä kertaa oli mahdollisuus valmistaa nopeasti ja tasaisesti kuivuva, kemiallisesti kovettuva lakka tai maali, jolla oli hyvät sitkeys- ja säänkesto-ominaisuudet. Nykypäivänä suuri osa maaliteollisuuden valmistamista maaleista on alkydipohjaisia.

Kienle tutki ja kehitti aktiivisesti pinnoitteita aina vuoteen 1955 saakka. Kienle kuoli tupakoinnin aiheuttamaan keuhkosyöpään.

 

Lyijymönjää antiikista nykypäivään

Antiikin ajoista asti tunnetun lyijymönjän Pb3O4 tehokkuus korroosionestopigmenttinä perustuu aineen kemialliseen, sähkökemialliseen ja mekaaniseen ruosteenestokykyyn.

Kemiallisesti lyijymönjä reagoi öljyn ja öljypitoisten sideaineiden kanssa muodostaen lyijysaippuoita. Samalla se neutraloi maalikalvon vanhetessa syntyvät happamat, metallille vaaralliset hajoamistuotteet lyijysaippuoiksi. Lyijysaippuat toimivat inhibiitteinä.

Tämän selityksen mukaan lyijymönjä olisi tehokas vain sellaisissa hapettumalla kuivuvissa sideaineissa, joissa voi tapahtua saippuan muodostusta. Kokemuksen mukaan lyijymönjä vaikuttaa kuitenkin myös saippuoitumattomissa sideaineissa. Lyijymönjäkalvon mönjässä tapahtuu kemiallisia ja sähkökemiallisia reaktioita, jotka johtavat sekä katodiseen että anodiseen alueeseen muodostuvien suojakerrosten syntymiseen sideaineesta riippumatta. Tästä syystä lyijymönjää käytettiin 1950-luvulla jopa epoksimaalien korroosionestopigmenttinä.

Lyijymönjä pystyy reagoimaan kloridien ja sulfaattien kanssa muodostaen niukkaliukoisia lyijysulfaatteja ja -klorideja. Tämän vuoksi lyijymönjämaaleja on voitu käyttää myös osittain ruosteisten pintojen maalaukseen.

Lyijymönjän ominaispaino on n. 9 kg/l, joten ns. puhtaat lyijymönjämaalit olivat painavia. Maalatun pinnan vedenkestävyys oli huono, joten sen suojaksi oli aina siveltävä pintamaali, jotta korroosionesto-ominaisuudet säilyisivät.

Lyijymönjästä oli 1940-luvun lopulla pulaa, koska jälleenrakennus oli kiihkeää. Tuolloin keksittiin monipigmenttilyijymönjämaali, jonka valmistamiseen tarvittiin vain 40 % lyijymönjää perinteisiin ruosteenestomaaleihin verrattuna. Myös säänkesto oli moninkertainen tavanomaisiin lyijymönjämaaleihin verrattuna.

Lyijymönjämaaleja ja sinkkikromaattipitoisia maaleja ei enää käytetä kuin erikoistapauksissa niiden aiheuttamien ympäristöhaittojen ja terveysriskien vuoksi.

 

 

Jauhemaalit ja nauhapinnoitteet säästävät ympäristöä
Jauhemaalit tulivat markkinoille 1960-luvun lopussa, ja Suomessa niiden valmistus alkoi v. 1971.

Coil coating, teräs- ja alumiiniohutlevyjen automaattinen linjamaalaus, aloitettiin Yhdysvalloissa 1950-luvun alussa. Prosessi on nopea, ympäristöä vähän kuormittava ja edullinen, ja sillä saadaan aikaan tasaista, korkeaa laatua. Menetelmän keksi alunperin Josef I. Hunter v. 1936.

Suomessa Rautaruukki aloitti nauhapinnoituksen v. 1977, jolloin suomalaisilla maalitehtailla oli valmius toimittaa tuotteita tähän tarkoitukseen. Tikkurila aloitti Suomessa ensimmäisenä nauhapinnoitteiden valmistuksen v. 1978. Tuote oli edelleenkin valikoimassa oleva PVDF- eli Kynar 500 -pinnoite.

 

 

 

Sininen teippi kisa

Kittilasta ja spraypullo liittyvät toisiinsa näin:

Spraytä suihkutetaan hiottavaan kohteeseen, ja suihkutuksen jälkeen hiotaan "maalattua" kohtaa, jolloin ainoat maalit jäävät kuoppiin jotka sitten kitataan.

Team QR-Kingz

Jonathan, Tuomas, Jori

Kuinka ymmärrän maaliseokset ( "etätehtävä" )

Eli maaliseoksen mittaamisen ymmärrän näin:

Temacoat GPL-S Primerin käyttöteknisessä tiedotteessa lukee;
sekoitussuhde: Maali 4 tilavuusosaa, Kovete 1 tilavuusosaa
Eli jos maalia tehtäisiin 10g, pistettäisiin maalia 8g ja kovetetta 1g.

Välillä sekoitussuhteet ilmoitetaan myös prosentteina. Tällöin sekoitussuhde lasketaan maalin ja kovetteen yhteistilavuudesta.

Läheltäpiti tilanteita (ryhmätyö)

- Junanosat on tippunut aika useasti melkein jalalle ja ei ollut turvakenkiä.

- Kittipölyä joutui silmään, ei ollut suojalaseja. Oli vain pölymaski. Silmähuuhtelun paikka.

- Poistin maalia junanosista ja pieni palanen maalia lensi lujaa silmäluomeen.

- Hionut ja leikannut lasi- ja hiilikuitua ilman maskia ja suojavarusteita.

- Pesin tinnerillä ruiskua. Otti hengitykseen. Olisi pitänyt olla hengitysmaski ja suojahanskat. Kädet piti huuhdella tinnerillä.

- Käyttänyt teollisuusliimaa ja epoksimaalia suljetussa tilassa.

Jonathan, Elina, Jenna L. , Jenni, Johnny, Heidi M., Minna ja Joona

Mitä olemme oppineet (ryhmätyö)

• Kittaamista
• Pohjatöitä
• Hiomista
• Straippaamista
• Ruiskunpuhdistus
• Ruiskuttaminen
• Välineiden huolto
• Työturvallisuutta
• Siivoomista
• Kynäruiskun purku, kasaus, käyttö
• Tiimityöskentelyä
• Omatoimisuutta

Etätehtävä # 2

Temacoat GPL-S Primer

Pohjamaali joka sisältää sinkkifosfaattia.
Soveltuu pohja ja välimaalina mekaanista ja kemiallista rasitusta kestävissä 
epoksi- ja polyuteraaniyhdistelmissä.
Sitä käytetään siltoihin, kuljetuskalustoon, nostrueihin, koneisiin, laitteisiin yms.

Esikäsittely;
Öljy, rasva, suolat ja lika poistetaan kohteeseen sopivalla menetelmällä.

Teräspinnat: Suihkupuhdistetaan asteeseen Sa2½

Sinkkipinnat: Pyyhkäisypuhdistetaan asteeseen SaS, 
pinta tulee olla karhea

Alumiinipinnat: Pyyhkäisysuihkupuhdistetaa asteeseen SaS, 
pinta tulee olla karhea

Ruostumaton teräs: Pinnat karhennetaan hiomalla tai suihkupuhdistamalla.

Pohjamaalatut pinnat: Öljy, rasva, suolat ja lika poistetaan 
kohteeseen sopivalla menetelmällä. Pohjamaalauksen vauriot korjataan. 
Huomioi pohjamaalin päällemaalausväliaika.

Sen seos suhde on 1:4 eli 4 tilavuusosaa maalia ja kovetetta 1 tilavuusosaa.
Ruiskumaalattessa pitää maali ohentaa 10%. 
Valmiin seoksen käyttöaika on normaalilla kovetteella 6 tuntia ja nopealla 
kovetteella 3, haihdutus aika riippuu kalvon paksuudesta 3-4 tuntia.
Seos on pölykuiva 23°C lämmössä n.30 minuutin kuluttua. Tuotteen voi
 luovuttaa maalaamisen jälkeen omistajalle kosketuskuivana 
eli n. 2.5 tunnin jälkeen jos on 23°C lämmössä. 
Maalia käsitellessä pitää käyttää hanskoja, silmäsuojaimia ja hengityssuojaa.
Työvälineet puhdistetaan ohenteella 006 1031 ja 
ne sivellään tarkasti ja huolellisesti. 
Jos työtilan lämpötila on 0°C kosketuskuivaan kestää nopealla 
kovetteella 12h ja normaalilla 22h
+5°C kosketuskuiva on nopealla kovetteella 6h normaalilla 11h
+10°C 3h ja 5h, +23°C 2h ja 2.5h, +35°C 1.5h ja 2h

Tehty yhteistyöllä Elina Rajalammen kanssa :)
http://elinanpinta.blogspot.fi/

Ruiskun puhdistus

Eli nyt postaus ruiskun puhdistamisesta.

Ensin poistetaan hajoitusilmasuutin ja tämä puhdistetaan tinnerillä, pensseliä ja muita apuvälineitä käyttäen.

Sitten avataan neulansäätöruuvi, jotta saadaan neula ulos. Neula putsataan tinnerillä. 

Tämän jälkeen avataan ainesuutin 10mm avaimella ( tätä ei tehdä jos käytetään ruiskunpesukonetta )

Sisältö puhdistetaan pois maaleista tinnerillä. 

Muista käyttää kumihanskoja!!

Kun kaikki paikat on puhdistettu, osat laitetaan takaisin kiinni. 

Halutessasi voit puhdistaa kaikki reitit laittamalla tinneriä aukosta, johon maalipurkki tulee kiinni, ja ammu paineilmalla tinnerit ruiskun läpi. 

Tee vain jos sinulla on ruiskupesukone!

Ammu ammu tinnerit pesukoneeseen!

Jonttu kiittää ja kuittaa :)

Etätyö #1

Elikkäs me saimme etätyötehtäväksi etsiä jokin teollisesti maalattu&käsitelty esine, asia, joka on kärsinyt/kulunut.

Huom. Anteeksi siitä jos selvitykset joistain asioista, mm. Vaurioiden syistä jäivät kehnoiksi, johtuu siitä että olin sairaana kun kyseisiä aiheita käsiteltiin koulussa...

Kyseessä siis mopoauto, jossa kulumaa oikean puolen sivukatteessa, ovessa ja puskurissa..

Eli teoriani siitä, mitä on tapahtunut.

Puskuri; Kolari tai jokin muu osuma, ja koska asiaan ei ole puututtu ja maali on ruvennut halkeilemaan enemmän ja enemmän.

Kylki; Huonosti maalattu aikaisemmin, tai käytetty huonoa maalia/lakkaa. Kyseessä voi olla myös huono hiominen, jonka takia työn valmistuttua pinta näytti hyvältä, mutta ajan kuluessa maali ja lakka alkoi painua. Ja molemmat syyt johtavat jonkinkokoiseen pieneen halkeamaan, joka on suurentunut sateiden ja saasteiden takia. Myös renkaista lentävä lika on saattanut pilata pintaa.

Kuinka korjaisin vauriot ? 

( Vaihe vaiheelta )

1. Irroitan katteen, oven ja puskurin

2. Irroitan ja hion vanhan maalin pois

3. Jos puskurissa on kolhu(ja) kittaan tämän, hion kitin, jos ei korjaantunut kokonaan, jatkan kittaamista/hiomista kunnes pinta on tasainen.

4. Kun kitti on kuivunut, hion 240 hiomapaperilla jotta tulee sileä pinta johon tarttuu maali. 

5. Kun osat on maalattu kahteen kertaan ruiskulla, ruiskutan lakan kahteen kertaan pinnalle. 

6. Kiinnitän osat takaisin

Jonttu kiittää ja kuittaa :)

Train and pain

Juu eli tänää tehtii aika paljon junan osia :) pari kertaa tuli tökättyä itteeni puukolla tai lastalla :D

Eli hommassa on 4 vaihetta..

1. Ensin puhdistetaan osat kaikesta liasta, jähmettyneestä öljystä sun muusta töhnästä.

2. Sitten osat laitetaan pesukoneeseen jossa loput irtonaiset mönjät lähtevät pois.

3. Tämän jälkeen osat laitetaan sinkoon, jossa lentelee paljon pieniä kuulia, jotka puhdistavat osat lähes täydellisiksi :)

Lopputulos on hyvä mutta puuttuu vaihe 4... maalaus :) siitä sitten tarkempi selvittely myöhemmin :)

Jonathan kiittää ja kuittaa :)

And it starts

Olen siis 16 vuotias poika Hämeenlinnasta, teen vapaa-ajalla graafisia juttuja tietokoneella, rassailen rosseja, skoottereita, mopoja yms. ja viimeistelyksi maalailen niitä. Kaikenlainen extremeurheilu on minun makuuni. Opiskelen Tavastialla Pintakäsittelyalan perustutkintoa.